*

Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Kaikki blogit puheenaiheesta kuntatalous

Kuntatalous tasapainoon vastuullisilla hankinnoilla

Vaalien alla me ehdokkaat annoimme lupauksia kestävästä taloudesta ja työllisyyden hoidosta. Kuntien budjeteista noin puolet on julkisia hankintoja ja niihin sisältyy sekä riskejä että mahdollisuuksia. Osto-osaamisen puute saattaa johtaa siihen, että kokonaistaloudellisuutta ei osata tai haluta nostaa hinnan edelle. Tällöin on vaarana, että monikansalliset yritykset tilapäisellä alihinnoittelullaan voittavat kilpailutukset. Lisäksi suuria kokonaisuuksia ostettaessa paikalliset pk-yritykset karsiutuvat.

Diabeteksen ehkäisystä kulusäästöä kuntatalouteen

Aikuistyypin diabetes on länsimaisen elämäntavan vuoksi yleistyvä sairaus. Sairauden lisääntyminen liittyy väestötasolla ylipainon yleistymiseen ja fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen.

Suomessa diabeetikkojen sairaalahoidon aiheuttamat kustannuksen olivat jo vuonna 2007 1,3 miljardia euroa vuodessa. Mittakaavan vuoksi mainittakoon, että vihatun autoveron vuotuinen kertymä on selvästi tätä pienempi eli noin 850 miljoonaa euroa. Lisäksi diabetes aiheuttaa runsaasti epäsuoria taloudellisia menetyksiä sairauspoissaoloina sekä ennenaikaisina sairauseläkkeinä.

Oulun talous ei ole kuilun partaalla

Vuosikate on kuntatalouden ehkä tärkein termi. Se muodostuu kunnan tulojen ja menojen erotuksen pohjalta. Se kertoo siitä, miten kunnan vero- ja muut omat tulot riittävät kunnan menojen hoitoon.

Kuntamme Kreikan tiellä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä oli taannoin huolissaan kuntien lainakannan kasvamisesta, ja piti kuntien luokkoluokitusta liian hyvänä. Käytännössä Penttilä näki kuntien keskinäisen takaustoiminnan riskiksi: kuntien kyky hoitaa lainojaan vaihtelee toki huomattavasti, mutta tämä ei näy lainakustannuksissa käytännössä juurikaan.

564 Taloustaitoa Oulun valtuustoon

Vuonna 2015 Oulun kaupungin tuloverokertymä oli reilut 654 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron kertymä vastaavasti oli n. 37 miljoonaa euroa. Veroprosentti oli 20%. Kaupunki kamppailee talouden kanssa ja keksitään kaikenlaisia uusia veroja (kuten hulevesimaksu), asiakasmaksuja korotetaan ja kiinteistöveroa nostetaan. Tuloveroon sen sijaan ei kosketa, koska on saatu syötettyä ihmisille propagandaa, jonka mukaan se on ”työn verottamista” ja heikentää työnteon kiinnostavuutta.

Tämä on täyttä potaskaa. Työtä ei voi verottaa. Sen sijaan tuloja voi.

Vahva talous on Helsingin veturi

Helsinki tarvitsee vahvaa taloutta. Pääkaupunkimme täytyy olla elinvoimainen ja tukea yrittäjyyttä. Helsingin vetovoimaan voidaan vaikuttaa markkinoinnilla ja lupaprosesseja helpottamalla. Tukemalla yrittäjyyttä Helsinkiin syntyy entistä enemmän työpaikkoja, jotka tuovat verotuloja kaupungin kassaan. Haluaisin itse olla mukana tekemässä Helsingistä Suomen yritysmyönteisintä kaupunkia.

Kuntaliitosten aika ei ole ohitse!

Hieman yli 6000 asukkaan Siuntion talous oirehtii monen muun kunnan tavoin. Siuntiossa on päättyvällä valtuustokaudella yritetty painia talouden tasapainottamisen kanssa mutta laihoin tuloksin. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole radikaalia muutosta parempaan. Vain hetkellinen pinnan yläpuolella käynti voi kenties tulla kyseeseen.

Pienen kunnan mahdollisuudet ilman palvelurakennetta liiaksi haavoittavia rajumpia toimenpiteitä ovat rajalliset.

Leikkaukset perusopetukseen eivät katoa kuntatalouskikkailulla

Kävin eilen somekeskustelua kansanedustaja Mikko Kärnän kanssa.

Hän väitti, että hallitus omilla toimillaan korjaa nyt edellisten hallitusten tekemiä perusopetuksen ja peruskoulun säästöjä.

Perusteena kansanedustaja Kärnä käytti sitä, että valtion toimet ovat parantaneet kuntataloutta.

Tämä on paitsi väärä argumentti myös silkkaa valetta. Kuntien valtionosuuksien suhteellinen osuus ja sen kasvu on johtunut kilpailukykysopimuksen voimaantulosta ja suunnitelmista vähentää kuntien lakisääteisiä tehtäviä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä