Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Vaatehävikin vähentäminen on loistava tapa torjua ilmastomuutosta

Iäkkäät ihmiset ovat tottuneet tulemaan vähällä. He eivät ole jatkuvasti ostamassa uutta, vaan ovat valmiita parsimaan vaikka sukat Tellervo Koiviston malliin. Nuuka elämäntapa säästää rahaa ja on samalla ekologinen. Meillä nuoremmilla ikäluokilla on tapana ostaa aina vain uusia vaatteita vanhojen hieman repsottaessa. Käsi sydämelle - kuka alle kuusikymppinen on parsinut sukkansa? T-paidat lentävät roskikseen pienenkin reiän ilmetessä, ja pian ketjukaupoista ostetaan parilla eurolla uusi hikipajasta tehty tuote. En ole itsekään syytön moiseen. 

Vaatteita ei suunnitella kestämään, vaan monikansallisten konsernien toiminta-ajatus on päästä myymään kuluttajille aina vain uusia rätei ja lumpui.  Samaan aikaan vaateteollisuus tuottaa käytännössä kymmenyksen maailman hiilidioksidipäästöistä, enemmän kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä! Sen ohella, että yksittäisen t-paidan valmistamiseen kuluu 2700 litraa vettä, kuormittavat vaatteiden mikromuovit täysin kohtuuttomasti maailman vesistöjä.

Kuluneella vaalikaudella eduskunta on kunnioitettavan suurella joukolla ruokahävikin vähentämiseen. Se on ekologinen tavoite, joka ei ole keneltäkään pois, vaan on käytännössä vain tuhlaamisen lopettamista, johon koko elintarvikealan on sitouduttava. Samalla soisi myös yksilöiden käyttäytymisen muuttuvan asennetasolla, vaikka todelliset ratkaisut piilevät järjestelmätasolla. Syödään siis ruoka pois ennen vanhentumista, eikä osteta turhanpäiväisyyksiä. Näinkin nimittäin käy yltäkylläisyydessämme, vaikka osalla suomalaisista on tietenkin aito pula ruuasta. Nyt on syytä ottaa seuraava askel arkihyödykkeiden tuhlaamisen lopettamiseksi.

Vaatehävikin vähentämisen avainroolissa on vaateteollisuus. Vuodelta 2017 olevan tutkimuksen mukaan 73 prosenttia vaatteista päätyi kaatopaikalle tai poltettavaksi kierrätyksen sijaan. Tulevan eduskunnan olisikin otettava tavoitteekseen luoda lainsäädäntöä, joka velvoittaisi vaateteollisuutta kierrättämään tuotteitaan ja valmistamaan niistä kestävämpiä. Koska kyseessä on kansainvälinen kysymys, jonka taustalla on paljon EU-lainsäädäntöä, tulisi maamme ottaa asia vahvasti esille toimiessamme EU:n puheenjohtajamaana erääksi kärkitavoitteeksi. "Suunnitellun vanhemisen" ongelman on nostanut asiallisella tavalla esiin myös puoluetoverini, kansanedustaja Hanna Sarkkinen.  Tuotteiden korjaamista tulisi edistää muutenkin esimerkiksi huojentamalla korjauspalveluihin suuntautuvaa verotusta.

Monenlaisista ympäristöön liittyvistä kysymyksistä esimerkiksi polttomoottoreiden kohtalon osalta voidaan taittaa poliittista peistä perustellustikin. Sen sijaan vaatehävikin älyttömyyden uskoisi tunnistettavan kaikissa poliittisissa liikkeissä. Ilmastonmuutoksen faktaa ei juuri kukaan kiistä, mutta keinoista sen torjumiseksi keskustellaan. Vaatehävikkiä vähentämällä voitaisiin kiistatta vähentää hiilidioksidipäästöjä ja vähentää vesistöihin kohdistuvia päästöjä. Lupaan itse lähteä edistämään asiaa, mikäli tulen valituksi eduskuntaan ja pyrkiä myös lobbaamaan asian selkeästi myös hallitusohjelmaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

"Tulevan eduskunnan olisikin otettava tavoitteekseen luoda lainsäädäntöä, joka velvoittaisi vaateteollisuutta kierrättämään tuotteitaan ja valmistamaan niistä kestävämpiä."
----------
Hupaisa ajatus, jolla ei ole mitään realistisia onnistumisen mahdollisuuksia. Toki mikä tahansa asia voidaan "ottaa tavoitteeksi".

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Milläköhän tavoin sillä ei ole mitään onnistumisen mahdollisuuksia? EU:ssa otetaan kiertotalous vakavasti, mutta toimet edellyttävät myös kansallisia toimia. Sinällään on totta, että nyt on siirryttävä konkretiaan eri tasoilla:

https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/t...

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Keneen vaateteollisuuden ja -markkinoiden toimijoista tarkalleen ottaen tuo "kierrätysvelvoite" kohdistuisi? Valmistajiin? Maahantuojiin? Jälleenmyyjiin? Kuluttajiin?

Onko tarkoituksena roudata vanhat rääsyt uusiokäyttöä varten takaisin aasian hikipajoihin valtamerilaivalla, vai mitä?

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen Vastaus kommenttiin #4

Eiköhän velvoite kohdistuisi ennen kaikkea koko ketjuun valmistajista myyjiin. Ennen kaikkea tulisi päästä eroon täysin käsittämättömistä muotimaailman sanelemista toimintatavoissa, jossa käyttökelpoisia vaatteita poltetaan tonnitolkulla.

https://yle.fi/uutiset/3-9884247

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Vaatehävikkiä aiheuttaa kirjoittamattomat säännöt siitä miten kuuluu pukeutua. Jos olisi sosiaalisesti hyväksyttyä käyttää paikattuja paikatun näköisiä vaatteita myös yleisillä paikoilla liikkuessa, niin ei tarvitsisi ostaa niin paljon uusia vaatteita.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tälläisillä puheilla et saa ainakaan naisten kannatusta, koska heille vaatteen hylkäämisen peruste ei koskaan ole se, että se olisi kulunut, vaan että se ei ole uusi.

Sitten kun vielä kannatat lihan vähentämistä niin et saa miestenkään.

Olisiko tämä riittävä kulutusaste milloin alusvaatteet kannattaa heittää pois? (Varoitus: nähtyä ei voi epänähdä.)

    «kuormittavat vaatteisiin käytettävät mikromuovit täysin kohtuuttomasti maailman vesistöjä.»

Ei vaatteisiin "käytetä" mitään mikromuoveja. Niitä nyt vain syntyy käytössä ja pesussa hankautumisen vuoksi...

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Ihan vaan tiedoksi - fleeceissa ja urheiluvaatteissa on paljon muovia. https://yle.fi/uutiset/3-10015949

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin, tiedän. Mitä edellä sanoit oli, että vaatteiden valmistukseen käytettäisiin mikromuoveja, mistä epätarkkuudesta huomautin.

Muovista siis irtoaa hiutaleita eli nk. mikromuovia hankauksen johdosta. Vaatteita ei valmisteta mikromuoveista.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen Vastaus kommenttiin #8

Jos haluaa olla ihan ekstakti (mihin on toki tähdättävä), asia on hyvä muotoilla toisin. Tässä mielessä olet oikeassa. Muutin blogin muotoilua. Sillä millä on väliä on se, että valmistamme tietoisesti vaatteita, jotka ovat uhka myös vesistöille-

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

On tässä ajatusta vaikka tuohon kierrätykseen en uskokaan. Kierrätyskuitujen laatu kuin on mitä se on ja kestävyys samaa luokkaa. Silloin aikoinaan, kun kierrätyskuidusta tehdyt vaatteet lanseerattiin, tuotteelle annettiin kauppanimi ”shoddy”. Ja kuten tiedetään, siitä tuli laatukäsite jota ei suinkaan yhdistetty korkeaan laatuun tai kestävyyteen.

Ei nuoriso ostele vaatteita sen takia, etteivät ne kestä vaan sen takia, että shoppailu on harrastus. Eikä kierrätys ole ratkaisu vaan shoppailun vähentäminen. Jos nuoriso haluaa oikeasti vaikuttaa päästöihin, se shoppailun vähentäminen on tavattoman paljon tehokkaampi ja vaikuttavampi keino kuin koulusta pinnaaminen jonkun mielenosoituksen varjolla.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Suomalainen mies on tässäkin asiassa ollut vahva edelläkävijä. Ekologinen ajattelu on hallinnut luonnostaan meidän 40- ja 50-luvulla syntyneiden pukeutumista.

Muotitietoisiahan olemme olleet aina. Nyt jopa metropolien nuoret naiset ovat ottaneet mallia kun kuljetaan repaleissa housuissa siten että napa näkyy ja persvako vilkkuu.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Tosiaankin vanhempi ikäpolvi on nykyistä paljon ekologisempi. Parsinlankaa käytetään ja vanhaa korjataan. Monessa asiassa nykynuoret ovat valistuneempia kuin vanhempansa, mutta vaatteita kulutetaan nykyään enemmän kuin ennen. Ja se on ongelma.

Toimituksen poiminnat