Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Vaatehävikin vähentäminen on loistava tapa torjua ilmastomuutosta

Iäkkäät ihmiset ovat tottuneet tulemaan vähällä. He eivät ole jatkuvasti ostamassa uutta, vaan ovat valmiita parsimaan vaikka sukat Tellervo Koiviston malliin. Nuuka elämäntapa säästää rahaa ja on samalla ekologinen. 
Meillä nuoremmilla ikäluokilla on tapana ostaa aina vain uusia vaatteita vanhojen hieman repsottaessa. Käsi sydämelle - kuka alle kuusikymppinen on parsinut sukkansa? T-paidat lentävät roskikseen pienenkin reiän ilmetessä, ja pian ketjukaupoista ostetaan parilla eurolla uusi hikipajasta tehty tuote. En ole itsekään syytön moiseen. 

Vaatteita ei suunnitella kestämään, vaan monikansallisten konsernien toiminta-ajatus on päästä myymään kuluttajille aina vain uusia rätei ja lumpui.  Samaan aikaan vaateteollisuus tuottaa käytännössä kymmenyksen maailman hiilidioksidipäästöistä, enemmän kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä! Sen ohella, että yksittäisen t-paidan valmistamiseen kuluu 2700 litraa vettä, kuormittavat vaatteisiin käytettävät mikromuovit täysin kohtuuttomasti maailman vesistöjä.

Kuluneella vaalikaudella eduskunta on kunnioitettavan suurella joukolla ruokahävikin vähentämiseen. Se on ekologinen tavoite, joka ei ole keneltäkään pois, vaan on käytännössä vain tuhlaamisen lopettamista, johon koko elintarvikealan on sitouduttava. Samalla soisi myös yksilöiden käyttäytymisen muuttuvan asennetasolla, vaikka todelliset ratkaisut piilevät järjestelmätasolla. Syödään siis ruoka pois ennen vanhentumista, eikä osteta turhanpäiväisyyksiä. Näinkin nimittäin käy yltäkylläisyydessämme, vaikka osalla suomalaisista on tietenkin aito pula ruuasta. Nyt on syytä ottaa seuraava askel arkihyödykkeiden tuhlaamisen lopettamiseksi.

Vaatehävikin vähentämisen avainroolissa on vaateteollisuus. Vuodelta 2017 olevan tutkimuksen mukaan 73 prosenttia vaatteista päätyi kaatopaikalle tai poltettavaksi kierrätyksen sijaan. Tulevan eduskunnan olisikin otettava tavoitteekseen luoda lainsäädäntöä, joka velvoittaisi vaateteollisuutta kierrättämään tuotteitaan ja valmistamaan niistä kestävämpiä. Koska kyseessä on kansainvälinen kysymys, jonka taustalla on paljon EU-lainsäädäntöä, tulisi maamme ottaa asia vahvasti esille toimiessamme EU:n puheenjohtajamaana erääksi kärkitavoitteeksi. "Suunnitellun vanhemisen" ongelman on nostanut asiallisella tavalla esiin myös puoluetoverini, kansanedustaja Hanna Sarkkinen.  Tuotteiden korjaamista tulisi edistää muutenkin esimerkiksi huojentamalla korjauspalveluihin suuntautuvaa verotusta.

Monenlaisista ympäristöön liittyvistä kysymyksistä esimerkiksi polttomoottoreiden kohtalon osalta voidaan taittaa poliittista peistä perustellustikin. Sen sijaan vaatehävikin älyttömyyden uskoisi tunnistettavan kaikissa poliittisissa liikkeissä. Ilmastonmuutoksen faktaa ei juuri kukaan kiistä, mutta keinoista sen torjumiseksi keskustellaan. Vaatehävikkiä vähentämällä voitaisiin kiistatta vähentää hiilidioksidipäästöjä ja vähentää vesistöihin kohdistuvia päästöjä. Lupaan itse lähteä edistämään asiaa, mikäli tulen valituksi eduskuntaan ja pyrkiä myös lobbaamaan asian selkeästi myös hallitusohjelmaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat