Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Suomalaisissa kodeissa tikittää velkapommi

Oikeisto pelottelee jatkuvasti valtionvelan kauhuilla. Sinällään minkään velan ihannointiin ei ole syytä vasemmallakaan. Toki selvää on, että valtionvelka eroaa luonteeltaan täysin yksityishenkilön velasta. Kukaan taviksista kun ei pysty säätämään esimerkiksi veroja, joilla valtiot voivat täysin laillisesti ja asiallisesti kerätä varoja asukkailtaan.

Suomessa kyllä muhii velkapommi, josta soisi tulevien eduskuntavaalien alla puhuttavan enemmän. Kyseessä on nimittäin pitkään lisääntynyt kotitalouksien velka, joka on noussut yhtä soittoa lähes 20 vuotta. Keskimääräinen velkaantumisaste kotitalouksissa on viime vuoden loppupuolella ollut lähes 130 prosenttia. Tosin samalla on huomattava, että myös varallisuus kotitalouksissa on noussut.

Kotitalouksien velkaantumisen taustalla on ennen kaikkea asuntojen hintakehitys. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat tunnetusti tähtitieteelliset. Maksoimme puolisomme kanssa asunnostamme noin 200 000 euroa Oulussa, kun Helsingissä kotiimme jollain tavalla vertautuvat asunnot kustantaisivat arviolta ainakin kolminkertaisen hinnan. Eivätkä Helsingissä liksat keskimäärin paremmat ole. Mutta mitä tapahtuukaan, jos korot lähtevät nousuun tai pk-seudun asuntojen hinnat luisuun? Vastaan itse: erittäin merkittäviä inhimillisiä ja kansantaloudellisia ongelmia.

Miten kotitalouksien ylivelkaantumiskehitys saataisiin siis kuriin? Keskeistä olisi varmasti saada varsinkin kasvukeskuksiin huomattavasti lisää kohtuuhintaisia asuntoja, melkein hinnalla minä hyvänsä. Asuntopolitiikka on huomioitava erityisellä pieteetillä myös tehtäessä tulevaa hallitusohjelmaa. Mutta toki asuntolainoihin liittyviä ongelmia tulisi pyrkiä yhtä lailla purkamaan. Tulevaisuudessa olisi syytä rationalisoida esimerkiksi asuntolainojen maksimipituutta esimerkiksi 30 vuoteen ja sitoa niitä velanottajien tuloihin. Käsi kädessä on lisättävä myös edullista asuntotarjontaa.

Toisaalta erilaiset kulutusluotot ja pikavipit ovat todellinen kotitalouksien velkamurheenkryyni. Niihinkin liittyvät ongelmat ovat ratkaistavissa, koska esimerkiksi pikavippien mainostuskielto tulisi laittaa toteen heti kun mahdollista.

Pikavipit aiheuttavat kiistatta paljon erilaisia sosiaalisia ongelmia. Niiden ongelmat on tunnustettu laajasti ympäri poliittisen kentän oikealta vasemmalle. Pikavipit eivät ole yksistään hummausrahoja, vaan niillä katetaan paljon jokapäiväisiä menoja ja ostetaan myös ruokaa pöytään. Niiden ottamisen jälkeen moni päätyy ulosottoon, jossa viime vuonna oli muutenkin noin 560 000 suomalaista. Myös pikavippi poikii monelle myös maksuhäiriömerkinnän. Tämän vuoden alussa liki 400 000 ihmistä kantoi moista taloudellista polttomerkkiä papereissaan.

Mitä muuta on siis tehtävä tämän aidon velkaongelman taittamiseksi? Alla muutama keino.

Esimerkiksi yllättäviin tarpeisiin tarkoitettu sosiaalinen luototus on kirjattava tiukasti lakiin kuntien tarjoamaksi palveluksi. Sen käyttöä on myös aidosti laajennettava tuoden sosiaalisen luototuksen mahdollisuus paremmin ihmisten tietoon. Rikki menneen pesukoneen voisi hankkia esimerkiksi sen avulla. 

Myös ulosottoon joutuneiden ihmisten suojaosaa käteen jäävästä tulosta olisi nostettava. Tämä kannustaisi velkojensa kanssa kamppailevia ihmisiä tekemään työtä. Myös velkaneuvontapalveluita olisi parannettava. Maksuhäiriömerkinnät olisi lisäksi poistettava luottotiedoista velan maksun jälkeen.

Sen sijaan rohkenen epäillä monesti esitetyn ja sinällään asiallisesti pohditun positiivisen luottorekisterin mahdollisuuksia ylivelkaisuuden rajoittamiseen. Esimerkiksi kuluttajaviraston tuoreen johtajan Kirsi Leivon mukaan se saattaisi jopa innostaa pikavippifirmoja antamaan lainoja paljon velkaantuneille. Hankalassa asemassa olevilla ihmisillä on nytkin hyvä tehdä bisnestä, koska pikavippifirmat tekevät heillä nytkin erittäin kovia tuottoja. Miksi luopua hädänalaisilla hyötymisestä, koska sillä on voinut takoa huikeat voitot?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kotitalouksien velkaantimisaste on Suomessa EU:n keskitasoa. Mm Tanskan, Hollannin ja Ruotsin kotitaloudet ovat huomattavasti Suomalaisia velkaisempia.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

Oma järki riittää kotitalouden talouden pitoon. En usko että olen ainut, mutta vuosikaudet tuli hoidettua lainoja yli maksukyvyn, lapsille ja perheelle harrastukset ja ruokaa, mutta kaikki muu pois.
Nyt nelivitosena kaikki maksettu, ja elämä on....

Sanna Hakkyra

Yli maksukyvyn tarkoittaa velkaantumista. En ymmärrä kommenttisi.Vai onko kyseessä sankaritarina?

Toimituksen poiminnat