Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Peruskoulusta läpi lukematta?

Petteri Orpo esitti kokoomuksen puoluekokouksessa lisää panostuksia lasten elämän varhaisvuosiin niin varhaiskasvatuksen kuin peruskoulun puolelle. Hienoa! Mitä varhaisemmin lapset saavat vankkaa tukea, sitä vähemmän syntyy korjaamisen tarvetta. Siksi itsekin asetan etusijalle juuri lisätuen varhaiskasvatuksen kuin myös peruskoulun puolelle sen sijasta, että oppivelvollisuutta pidennettäisiin nykyisestä esimerkiksi puolueeni esittämällä tavalla. Toki toisella asteellakin on tehtävä eriarvoisuutta vähentäviä toimia. Esimerkiksi nuorten niin lukioissa kuin ammattiopinnoissa tarvitsemista oppimateriaaleista tulisi tehdä maksuttomia. 

Vielä suuremmat ongelmat ovat muhivat kuitenkin jo perusasteella. Jopa lukutaidottomuus on totisinta totta Suomessa. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopistossa aloitti vast’ikään noin kahdenkymmenen opiskelijan sähköasentajaryhmä, josta löytyi kaksi peruskoulun ilman lukutaidon saavuttamista läpikäynyttä opiskelijaa. Tämä ei ole valitettavasti mitenkään poikkeuksellista. Itse asiassa lapsiasianvaltuutetun vuoden 2015 vuosikirjan mukaan joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa kunnolla lukea.

Lukutaidon kehnous on selkeässä ja tutkitussa yhteydessä huono-osaisuuteen. Tämä on omiaan lisäämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta myös elämän tulevilla askeleilla. Jos lukeminen ei onnistu, ei silloin ole juuri mahdollisuuksia opiskella lääkäriksi tai juristiksi. Nämä hommat menevät edelleen erityisesti varakkaiden perheiden muksuille. Ja lukemisen ongelmat ovat edelleen erityisesti poikien ongelmia. On hienoa, että opetusministerimme Sanni Grahn-Laasonen on asettanut lukutaitofoorumin vastaamaan tähän ongelmaan. Tuloksia ja toimintaesityksiä odotetaan tämän kesän loppupuolella.

Tosin sekä Orpon että Grahn-Laasosen lupauksia on tarkasteltava ennen kaikkea heidän työn jälkensä pohjalta. Ja kyllähän me kaikki tiedämme, mitä kokoomus teki koulutuslupaukselle. Kokoomus on myös leikannut ennätyksellisen paljon kaikilla koulutuksen aloilla yliopistoista alkaen ja esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta on supistettu 200 miljoonaa euroa. Sinällään hienolta kuulostavat kokoomuksen haluamat varhaiskasvatussatsaukset on punnittava senkin valossa, että juuri kokoomus on juuri ollut hallituksessa ajamassa lävitse subjektiivisen päivähoidon romutuksen ja ryhmäkokojen suurentamisen.

Joku voisikin kutsua kokoomuksen politiikkaa lasten ja nuorten suuntaan suoranaiseksi petokseksi. Kun Petteri Orpo lupaa yhtä hyvää ja kahta kaunista, puhuvat hänen todelliset tekonsa puolestaan. Kuka uskookaan kokoomusta? Onneksi ilmeisesti ainakin entistä harvempi äänestäjä, koska puolueen kannatus kulkee tasaisen varmasti alamäkeen, kuten tänään ilmestyneessä HS:n gallupissa. Kun puhutaan yhtä ja tehdään toista, saattaa petos jopa paljastua.

Joka tapauksessa tulevalla vaalikaudella koulutuspoliittiseksi kärkitavoitteeksi on mielestäni otettava jo pienten lasten koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Tällä hetkellä valitettavan kirjaimellisesti usein toteutuvasta sanonnasta ”peruskoulusta läpi lukematta” on tehtävä historiaa. Jos lukemisesta ei tule luonteva osa elämää jo pienenä, ei siitä tule sitä isolla todennäköisyydellä koskaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Lasten ja nuorten kouluissa istuttamista ei tule missään tapauksessa enää lisätä.

Lasten esikasvatus kuuluu vanhemmille ja lapsille kuuluu vapaa lapsuus. Ei ole mitään syytä aloittaa lapsen laitosopetusta ennen vuotta, jona hän täyttää 7v.

Olen nähnyt pitkän uran aikana näitä laitoskasvatteja työelämässä. Jälki on kamalaa. 25-30v lapsia tulee oppilaitosten penkeiltä tuotantoelämään. Monilla heistä ei ole mitään käsitystä työnteosta ja sen vaatimuksista. Tullaan töitä hakemaan kertoen mitä haluaa tehdä ja mikä ei kiinnosta. He elävät edelleen opintopolkujensa valikoissa.

Vanhempien tehtävä on opettaa lapsensa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan jo ennen koulua. Vanhemmat myös kertovat heille maailmasta laajasti eli siirtävät tietojaan monta vuotta. Vanhemmilla on nykyään runsaasti aikaa ja hyvä koulutus antaakseen opetusta lapsilleen. Kirjojen lukeminen lapsille on tärkeämpää kuin satujumpassa käynti.

Kun isät ja äidit luopuvat naamakirjan päivityksestä, videopeleistä ja ravintoloissa istumisista sekä vähentävät omia harrastuksiaan niin aika riittää loistavasti.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Vaikka olenkin koulutuksen rahoitukseen kohdistuneista leikkauksista samaa mieltä, niin minusta on enemmän kuin epärehellistä väittää että niillä olisi lukutaidon kaltaisen perustaidon oppimisen kanssa minkään valtakunnan tekemistä.

Todennäköisempää syyllistä voi etsiä jostain ilmiöoppimisen, konstruktivismin ja kauan sitten yli menneen "kaiken pitää olla kivaa" -asenteen suunnasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ilmiöille ja projekteille on paikkansa, mutta sitä ennen nuo tärkeimmät perustaidot on opittava. Kun osaa suomea, englantia ja matematiikkaa, lopun voi lukea vaikka itse.

Juha Hämäläinen

Koulutuksen tuloksia mitattaessa on myös huomioitava ihmisten älykkyyden valtava vaihteluväli. ÄO 100 on normaali eli keskimääräinen älykkyyden taso. Ashkenazy-juutalaisten älykkyys on keskimäärin tasolla 110-115 eli he ovat tuolla tasolla älykkäämpiä kuin 88% amerikkalaisista.

USAssa on noin 10% miehistä älykkyydeltään 83 pistettä tai alle. USAn armeija ei hyväksy tällä perusteella tähän alimpaan alykkyysdesiiliin kuuluvia riveihinsä lainkaan. Syynä se, että heistä olisi armeijalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Armeija on mitannut miehistön sisääntuloerien älykkyyttä yli 100 vuotta.

Meillähän on kiellettyä puhua tästä aiheesta mitään. Uskotaan vuorenvarmasti, että kaikki oppivat hyvin, kunhan tuetaan tarpeeksi.

Totuus on toinen. Siksi pitäisi tutkia onko näillä heikosti luettua ymmärtävillä ihan muita syitä heikkoon oppimiseen kuin tuen puute ja heikot kotiolot.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset