Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Puheet arvauskeskuksista roskakoppaan

Tänään julkaistu Alma-tutkimus osoittaa selvin luvuin suomalaisten haluavan hylätä Sipilän hallituksen läpiajaman markkinoiden jylläykselle pohjaavan sote-uudistuksen. Tutkimuksesta näkyy toisaalta ”ei osaa sanoa” –vastausten (34% vastanneista) muodossa todennäköisesti juuri se, kuinka iso osa ihmisistä on ymmärrettävällä tavalla tippunut kärryiltä asian suhteen jo kauan sitten.

Tutkimus paljastaa myös sen, kuinka erittäin iso osa ihmisistä on tyytyväinen nimenomaan käyttämiinsä julkisen terveydenhuollon palveluihin. Jopa 83% viimeisen vuoden puolella julkisia terveyspalveluita käyttäneistä oli vähintään tyytyväinen niihin itsensä tai perheenjäsenensä osalta. Tämä tieto lämmittää kovasti allekirjoittanutta julkisella puolella työskentelevänä terveydenhuollon ammattilaisena. Tämä kertoo myös siitä, että esimerkiksi puheet arvauskeskuksista on syytä heittää roskakoppaan. Julkisella puolella osataan tehdä asiat huippuhyvin, vaikka toki petrattavaa sielläkin on. Oppia voi ottaa pörriäisiltäkin, kuten aiemmin olen kirjoittanut.

Julkinen terveydenhuolto kärsii kuitenkin resurssipulasta. Sen sijaan, että nyt laitettaisiin lisäsatsauksia hallituksen kaavailemalla tavalla monikansallisten sote-konsernien voiton kasvattamiseen, olisi samat panostukset syytä tehdä julkiselle puolelle. Esimerkiksi HUS:n johtaja Aki Linden on esittänyt lisää lääkäreitä palkattavaksi juuri terveyskeskusten puolelle.

Lisärekrytoinnit toki maksaisivat jonkin verran, mutta toisaalta tarttuminen ongelmiin jo terveydenhuollon ruohonjuuritasolla estäisivät niiden kasvamisen kallista erikoissairaanhoitoa edellyttäväksi ja vähentäisivät ennen kaikkea inhimillisiä ongelmia ja ihmisryhmien välisiä terveyseroja. Tähän jos yhdistäisi myös lääkärikoulutuksen tason kokonaisvaltaisen kohentamisen, niin terveydelliset ongelmat tulisivat kustannustehokkaasti hoidettua nimenomaan hyväksi koetulla julkisella puolella.

Eivätkä kustannuksetkaan ole räjähtämässä käsiin oikeasti. Kuntaliitto kertoi tällä viikolla, että suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2017 samalla tasolla kuin aiemmin. Keskisuurissa kaupungeissa kulut jopa laskivat. Uudistuksia sote-puolella tarvitaan leveämmille harteille, koska pienissä kunnissa on toisaalta suuria ongelmia. Maakuntauudistus olisikin hyvä toteuttaa, mutta julkisten sote-palveluiden pohjalle. Niitä pitää hienosäätää, ei romuttaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Siis millä muotoa julkinen terveydenhuolto kärsii resurssipulasta ?

Epäilisin resurssipuln sijaan, että olemassa olevat resurssit eivät ole nyt tehokkaassa käytössä juuri perusterveydenhuollossa ja nimenomaan osassa maan julkisen palveluntuotannon terveyskeskuksissa.

Erikoissairaanhoito ( yliopistolliset sairaalat, sairaalat ) ja työterveydenhoito ovat maassa erinomaisella tasolla, kustannustehokkaita ja hoidon saatavuus jonoineen lyhyitä, kuten ovat myös monet hyvin johdetut terveyskeskuksetkin.

Ongelmat liittyvätkin lähinnä vain huonosti toimiviin terveyskeskuksiin ja vanhusten hoitoon - tässä tapauksessa kautta koko maan. Vanhusten hoitoon voitaisiin ottaa mallia vaikkapa Hollannista.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Vanhuksista on tullut pitkälti markkina-ajattelun uhreja. Varakkaimmat pääsevät laadukkaisiin yksityisiin hoitopaikkoihin.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Näin Hollannissa vanhustenhoidota yksityisen yrityksen toimin:

https://yle.fi/uutiset/3-10232480

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #4

Olennaista on, että oikeat ihmiset ovat itselleen sopivassa työssä. Tuohon yritykseen ja työhön halutaan ja se näkyy työn laadussa. Pätee muuallakin työelämässä riippumatta yhtiömuodosta.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Kun vielä puhut huonosti toimivista terveyskeskuksista, et näköjään lukenut kyselytutkimuksen tulosta, että 83 % oli niihin tyytyväisiä. Itsekin kehut erikoissairaanhoitoa, joka on ollut perusterveydenhuoltoa paremmin resursoitua. Perusterveydenhuollon resurssipula tarkoittaa etenkin, ettei ole ollut tarpeeksi lääkäreitä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen terveydenhuollossa ei ole ainakaan resurssipulaa henkilöstöstä, mikäli on uskominen kansainvälisiin vertailuihin eri maiden henkilöstöresurssointien kesken. Tästä esimerkkinä OECD-maiden Health Data.

Tuo jäljelle jäävä 17 % onkin varmasti niitä kehysalueiden asukkaita, joille ei tahdota saada lääkäreitä, muutoin kun isolla rahalla keikkalääkäreinä, jos edes niitäkään. Potilas ei voi olla tyytyväinen, jos hoitoaikoja ei yksinkertaisesti anneta muutoin kuin akuuttiin päivystykseen ja jos ajan saa, niin jonotusaika saattaa olla tavattoman pitkä. Hoitotakuita venytetään aina äärimmäiseen laitaan asti hokkuspokkuskeinoin.

Pyrkimys ehdottomaan tasapuolisuuteen on muutoinkin täysin absurdi sinäsnä.
Sallan kunnan syrjäkylältä ei pääse tarvittaessa hädässä esim. infarkin takia tehokkaaseen hoitoon samalla tavalla, kuten esim. Tampereen Juhannuskylästä.

Perusterveydenhoitoon julkisen terveyskeskuksen rinnalle olisivat Suomessakin tervetulleita ns. ammatinharjoittajalääkärit omin yksityisin praktiikoin, kuten muualla länsimaissa on olluta tapana hoito järjestää.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #8

Pitää myös huomioida, että lääkäripula on eräänlainen noidankehä. Lääkärit tienaavat niin hyvin, että monia heistä kiinnostaa enemmän vapaa-aika. Siispä kun palkkoja on nostettu, ei sillä ole saatu kokonaisuutena lisää lääkäreitä vaan pikemminkin he ovat vähentäneet työpanostaan. Siis olennaista ei ole lääkäreiden määrä vaan heidän työpanoksensa. Jos lääkäreitä olisi riittävästi, heidän palkkatasonsa asettuisi kohtuulliseksi ja samalla myös saatavuus ei olisi rajoittunut kaupunkeihin.

Ehdottomassa tasapuolisuudessa ei ole todellakaan mitään mieltä, mutta se ei silti tarkoita esimerkiksi, että työssäkäyvien terveydenhuollon pitäisi olla astetta parempaa. Ei myöskään ole oikein keskittää terveydenhuoltoa kaupunkeihin, koska kansantaloudellisesti säästöt voivat matka- ja työaikakustannusten takia kääntyä negatiivisiksi.

Viittaat ammatinharjoittajalääkäreihin ajatellen vain yksityistä terveydenhuoltoa. Ihan saman tyyppinen perhelääkäriperiaate voisi olla hajautettuna myös julkisella puolella. Kyllä maaseudultakin löytyy riittävästi asiakkaita. Ajattelen tässä jälleen kansantaloudellisia kustannuksia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #9

Hollannissa perusterveydehoito on kokonaan ammatinharjoittajalääkäreiden ja yksityisten terveysasemien palvelutuotantona. Ei tarvinne kertoa, että maan terveydenhoito on rankattu usein maailman kärkisijoille ja on silti äärimmäisen kustannustehokas. Eli rahalla saa enemmän ja parempaa palvelua.

Totesinkin jo aiemmin, että myös vanhusten kotihoito ja muistisairaiden hoito on Hollannissa järjestetty erittäin hyvin ja on pääasiallisesti yksityisten palveluntarjoajien tuottamaa.

Terveyskeskuksien toimintaa voisi tehostaa vanhalla kunnon lääkäreiden nuppitaksalla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Resurssipulaan vetoaminen on se helppo tie silloin kun homma ei toimi. Toinen vaihtoehto olisi tunnustaa, että julkisen terveydenhuollon prosesseissa olisi paljon tehostamisen varaa, jos kaalimaata pääsisi järjestämään joku muu kuin pukki itse.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Tuo tyytyväisyysaste (83%) on sellainen luku, joka romuttaa sanomasi. Itse olen ollut 35 vuotta julkisen sektorin aktiivinen käyttäjä ja olen vuosi vuodelta tyytyväisempi hoidon tasoon. Lääkärille voisi toki päästä nopeammin ja tässä näkyy nimenomaan puute lääkäreistä. Toisaalta akuutit tapaukset hoidetaan aina kiireellisyysjärjestyksessä ja niin kuuluukin toimia. Silloin joku joutuu odottamaan silloin tällöin vähän pidempään, koska päivystyksessä etenkin viikonloppuisin on vähemmän henkilökuntaa. Parantamisen varaa on aina, mutta siihen ei tarvita jättimäistä sote-uudistusta, jonka seurausvaikutukset ovat hämärän peitossa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

En tiedä mihin vastasit, mutta et ainakaan mihinkään mitä minä kirjoitin. Hoidon tasosta en kirjoittanut sanaakaan, mutta todettakoon että hoidon tasosta olen täsmälleen samaa mieltä. Kysymys on siitä , voisiko asiat tehdä nykyistä tehokkaammin, ja vapauttaa resursseja turhasta hölmöilystä vaikka sitten sinne lisähenkilökuntaan. Tai miten saataisiin se ammattitaitoinen henkilökunta käyttämään aikansa potilaiden kannalta olennaisiin asioihin.

Sotestakaan en muuten kirjoittanut riviäkään, saati mitään sen puolesta. Itse asiassa Sote tulee heikentämään resurssien saatavuutta ja siten hoitoa nykytasosta.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Alle puolet, vain 48% vastanneista. Missä järjestelmässä päätökset tehdään vähemmistön haluamalla tavalla?

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Taitaa tuo 48% olla selkeästi enemmän kuin uudistusta kannattanut alle 20%.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset