Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Pisteytystaulukko on pommi laaja-alaiselle sivistykselle

Viime aikoina toisen asteen koulutusta koskeva keskustelu on keskittynyt ammatillisen koulutuksen puolelle. Syystäkin, koska niin kammottava 220 miljoonan euron leikkaus sinne kuin hyvääkin sisältävä ammatillisen koulutuksen reformi ovat äärimmäisen suurisuuntaisia asioita. Juuri nyt olisi kuitenkin hyvä suunnata katse myös lukioiden ja erityisesti ylioppilaskirjoitusten suuntaan, koska sinne ujutetaan hiljaa koko koulutusjärjestelmän rakenteita uudistavia linjauksia. Tässä bloggauksessa haluan nostaa aivan yksittäisenä asiana esiin kuluvan viikon tiistaina olleessa seminaarissa julkistetun korkeakoulujen opiskelijavalintaan tarkoitetun ylioppilastutkintojen pisteytystaulukon. Siinä pitkästä matematiikan menestyksestä saisi eniten pisteitä jatkoa ajatellen riippumatta siitä, pyrkisikö opiskelemaan mitä hyvänsä. Luit aivan oikein.

Taustalla on Sipilän hallitusohjelma, jossa on ajatuksena uudistaa korkeakouluihin pyrkimistä. Opiskelijavalintojen uudistamistyö on perusteltua, mutta tuoreet linjaukset ovat mielestäni vaarallisia ja ne voivat vaarantaa laaja-alaista sivistystä Suomessa. Pitkästä matematiikasta tulisi nimittäin käytännössä pakollinen niillekin nuorille, joiden kiinnostuksen kohteet ovat jossain aivan muualla. Vaikka painottaisi oman hakukohteen kannalta tärkeintä lukioainetta, ei mikään päihittäisi pitkää matematiikkaa. Kun valintakoereitti vaikeutuisi huomattavasti, jokainen tulevaisuuden opiskelupaikastaan kiinnostunut päätyisi (tai tulisi vähintään ”kannustetuksi”) ottamaan pitkän matematiikan opinnot omikseen. Ja se voi olla hyvinkin pois muusta opiskelusta.

Pitkän matematiikan opiskelu on sinällään erittäin hyvä asia siitä kiinnostuneille. Heitä on paljon, ja pitkää matematiikkaa tarvitaan valtavan paljon. Se kehittää esimerkiksi loogista päättelykykyä ja vääjäämättä myös itsekuria. Matematiikkaa on osattava laajasti esimerkiksi luonnontieteiden, tekniikan ja lääketieteen puolella. Toisaalta yhtä lailla kykyä ajatteluun ja periaatteessa alan kuin alan ongelmanratkaisuun kasvaa myös filosofiaa opiskelemalla. Ja jatkossa juuri filosofia olisi kaikista ”ala-arvoisin” lukioaine tarkasteltaessa ainereaaleja. Jos kirjoittaisit pisteytystaulukon ”perustaulukossa” filosofiasta laudaturin, saisit 22 pistettä. Pitkästä matematiikan laudaturista niitä tulisi 41 ja vielä samaisen oppiaineen cum laude siivittäisi 22 pisteiseen. Siitä sitten hakemaan intoa aivan kaikkien tieteiden pohjalla olevan filosofian opiskeluun.

Tämä kaikki saattaa hyvin johtaa esimerkiksi humanististen aineiden opiskelun näivettymiseen kaikilla tasoilla. Matematiikan entistä suuremman jalustalle nostamisen jälkeen keskityttäisiin aikaa entistäkin enemmän sen opiskeluun, eikä filosofioita, historioita ja muita kaiken maailman dosenttien turhanpäiväisiä aineita enää opiskeltaisi. Eikä ehkä edes tarjottaisi opiskeltavaksi, vaikka muutama hassu kuitenkin haluaisi. Koulutuksesta halutaan näin riisua sivistystä jo lukiovaiheessa, ja välillisesti jo sitä ennenkin. Pitkän matematiikan merkitys jatkovalintojen kannalta ei olisi nimittäin ala-astetasolla toivottavasti vielä koululaisten päänupeissa, mutta heidän vanhempiensa ja viimeistään nyt opettajien tiedossa kyllä. 

Tämänkin ”uudistuksen” taustalla olevat EK:n ja opetusministeriötä johtavan Kokoomuksen päättäjät hurraavat, kun Suomesta tehdään entistä enemmän bulkki-insinöörien maata. Mutta saadaanko heidän johdollaan maamme nousuun? Epäilen ja vahvasti. Suomalainen menestys maailmalla edellyttää ihan oikeaa innovatiivisuutta ja hurjia innovaatioita. Perusmateriaalia tuottavia insinööri- ja koodariarmadoja tulee marssimaan Intiasta ja Kiinasta Suomea tuntuvasti halvemmalla aina ja ikuisesti. Suomalainen menestys edellyttää myös yhteiskunnallista silmää, kielitaitoa, historian ymmärrystä ja ennen kaikkea sosiaalisia taitoja.  Pelkillä algoritmeilla ei aivan kaikkea voi loppuviimein ratkaista parhaiten päin. Tarvitaan myös sydämen sivistystä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tärkeä aihe tämä. Matematiikan tärkeyden korostus on osa uuden uskonnon eli tieteellisen maailmankuvan levittämistä. Matemaattisesti on päätelty miten maailmankaikkeus on syntynyt, miten se päättyy ja mikä on aineen syvin olemus. On rakennettu teorioita, joita tukee matemaattinen mallinnus.

Tämä kaikki on ollut hyödyllistä havainnointia, jota on voitu soveltaa tekniikassa. Mutta asiassa on yksi hyvin koominen puoli. Kaikkien jatkuvasti muuttuneiden teorioiden jälkeen emme edelleenkään tunne olemassaolon, kosmoksen tai aineen olemusta pohjamutia myöten. Eikä tuo tulee selviämäänkään matematiikan avulla, koska se on mallinnusväline eikä yhtään sen enempää. Kaiken selittäminen yhtälöillä on älyllisesti köyhä lähestyminen paljon komplisoidumpaan todellisuuteen.

Muiden tieteiden ja tietämyksen levittäminen onkin paljon tärkeämpää kuin korkeammsn matematiikan, jonka alkeita opetetaan lukion pitkässä matikassa.

Itse olen ollut hyvin teknisten asioiden kehityksen, soveltamisen ja käyttöönoton parissa koko ikäni. Luin pitkän matikan ja sen päälle ylimääräisenä kurssina 350 sivua lisää matikkaa koulussamme. Millään tällä opilla ei ole ollut mitään merkitystä opiskelussa eikä työssäni.

Eniten olen tarvinnut monipuolista kielitaitoa, laajaa yleistietoa eri kulttuureista, historiasta, maantieteestä sekä talouselämästä. Hyvin tärkeää on ollut kyky organisoida, johtaa, esiintyä ja neuvotella sekä kyky kirjoittaa ymmärrettävästi ja vaivatta. Tietotekniikan tuntemus on ollut välttämätön.

Edistyneempää matikkaa eivät monet tarvitse työssään. Kun nyt edes osaisivat ekonomitkin prosenttilaskun niin olisimme edistyneet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset