Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Maakuntien verotusoikeus takaisi itsehallinnon ja paremmat palvelut

Soteuudistus on taas vaikeuksissa. Tämähän ei sinällään ole uutinen, vain syy pulmiin on taas vaihtunut. Tällä kertaa ongelmana on keskustan ja kokoomuksen kissanhännänveto asiakasseteleistä. Niiden problematiikkaa avaa asiantuntevasti US:n bloggaaja, HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen. Hänen näkemystensä painoarvoa tuskin voi kukaan kiistää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että asiakassetelien laajamittainen vyörytys voisi johtaa päivystystoiminnan ongelmiin, omalla tavallaan muutenkin hankalan kapitaatiomallin syvempiin haasteisiin ja 1,5 miljardin lisäkustannuksia erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksiin. Terveystalolle ja Mehiläiselle hallituksen malli toki sopisi. Samaan aikaan kuitenkin Sipilän hallitus puhuu edelleen julkisuudessa siitä, kuinka hallituksen soteuudistuksella saataisiin aikaan merkittävät säästöt. Näin ei tule käymään nykymenolla.

Toki hallitus on jo aiemmin ujuttanut uudistuksiinsa kuristusremmin siinä, että tulevien maakuntien rahoitus on määrä hoitaa valtion budjetista. Jos Keskusta antaa Kokoomukselle periksi asiakassetelien suurimmassa vyörytyksessä, niin erityisen huonosti käy. Jos (ja näillä suuntaviivoilla valitettavasti kun) kustannukset kohoavat, ovat täysin valtion rahojen varassa olevat maakunnat pakotettuja joko supistamaan entisestään palvelutarjontaa tai vaihtoehtoisesti nostamaan asiakasmaksuja.

Niitä on tämän hallituksen päätöksien myötä nostettu jo nyt ympäri maata, vaikka erilaisten asiakasmaksujen nostaminen on omiaan lisäämään terveyseroja ja ihmisten välistä eriarvoisuutta. Suomi on jo nyt Pohjoismaiden valitettava kärkimaa asiakasmaksujen suuruudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksaessa aina vain enemmän eivät pienituloiset hakeudu palveluiden pariin, ja jos hakeutuvatkin, itse kunkin talous voi kriisiytyä jatkossa entistä pahemmin. Maakunnat olisivat pakkoraossa asian suhteen, koska lisää rahaa ei heruisi valtion budjetista. Ainoa varma asia olisi tulonsiirto yksityisille firmoille. Mielestäni on selvää, että asiakassetelimallia ei saisi toteuttaa kokoomuksen himoitsemassa mallissa. Sitä edellyttää yksinkertaisesti jo kansanterveys.

Katseet on kuitenkin käännettävä toiseen suuntaan – aina mielipiteitä herättävään verotukseen. Tulisi nimittäin olla niin, että myös maakunnilla olisi verotusoikeus, jolla se pystyisi vaikuttamaan huomattavasti paremmin omaan toimintaansa. Kannatusta maakuntien verotusoikeudelle on, koska esimerkiksi niukka enemmistö KAKS:n kyselyyn vastanneista Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n uusista valtuutetuista tukee sitä.

Tässä vaiheessa on tärkeää huomata, että julkinen sektori voi tuottaa myös erittäin kustannustehokkaita palvelurakenteita. Maakunnan tasolla tarkastellessa esiin voidaan nostaa jo nyt toimiva Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), jossa on saatu aikaan säästöjä muun muassa viemällä päivystyspalveluita kotiin asti. Tämä somatiikan eli kehon problematiikan puolelta. Eksoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden puolella saavutetuista säästöistä - ja samaan aikaan saavutetusta entistä myönteisemmästä asiakaskokemuksesta - olen kirjoittanut jo aiemmin.

Verotusoikeus takaisi maakunnille todellisemman itsehallinnon, tulevat maakuntavaltuustot voisivat päättää aidosti omista asioistaan. Maakuntavero ei tulisi kuntaveron päälle, vaan kuntaveroa voitaisiin alentaa vastaavasti – riippuen toki eri hallintotasoilla tehtävistä linjauksista, jotka liittyisivät palvelutarjontaan. Maakuntaverosta olisi syytä myös luoda aidosti progressiiviinen, mikä osaltaan vähentäisi eriarvoisuutta, jota on todistettavasti tämän hallituksen päätöksillä muutoinkin taloudellisesti lisätty.

On huomattava kuitenkin, että maakuntaveron oheen tarvitaan myös kunnille maksettavia valtionosuuksia, joihin liitetyillä maksamiskriteereillä varmistettaisiin muun muassa ennaltaehkäisevien palveluiden toteuttaminen. Ennaltaehkäisevien palveluiden tuottama säästö näkyy usein vasta pitkällä aikavälillä. Siksi myös maakunnissa niistä voitaisiin valitettavasti tinkiä taloussuunnittelun ollessa turhan lyhytjänteistä. Kunnissa tehdään jo nyt näin. Valitettavasti.

Hallitus on luvannut selvittää maakuntien verotusoikeuden. Hienoa. Nyt olisikin huomattavasti järkevämpää ottaa sote- ja myös maakuntauudistukselle aikalisä, vaikka se olisi vaikka kuinka monennes lajiaan. Nimittäin kertaalleen jo luotua rahoitusmallia on erittäin hankala lähteä muuttamaan jälkikäteen, jos uuden hallinnon muodot olisi jo luotu. Nykymenolla tosin aikaan olisi saatu lähinnä vaikeasti korjattavia vahinkoja.  

Teemme vuosisadan tärkeintä uudistusta suomalaiseen hallintoon ja palvelutarjontaan.  Jos maakuntien verotusoikeus olisi esimerkiksi ministeri Vehviläisen mukaan teknisesti mahdollista ottaa käyttöön jo vuonna 2021, eikö olisi järkevämpää odottaa siihen asti?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Maakuntaverosta olisi syytä myös luoda aidosti progressiiviinen, mikä osaltaan vähentäisi eriarvoisuutta"

Älä nyt hulluja puhu. Suomessa on maailman jyrkin ansiotuloveroprogressio ja progression tuominen valtionverotuksen ulkopuolellekin aiheuttaisi sen, että tulonlisäyksistä ei jäisi keskituloisen käteen senttiäkään. Se jos mikä lisäisi eriarvoisuutta. Ahkeria potkittaisiin päähän edestä ja takaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset