Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Miten Vasemmisto rahoittaisi hyvät pyrkimyksensä?

Minulta ja lukuisilta muilta Vasemmistoliiton ehdokkailta kysytään jatkuvasti siitä, mistä saataisiin rahat puolueemme hyviin tavoitteisiin. Todennäköisesti asia nousee esille myös tulevana viikonloppuna jutustellessani ihmisten kanssa Rotuaarin vaalikylän avautuessa.

Asialliset vastaukset löytyvät kyllä. Kuten puolueen puheenjohtaja Li Andersson totesi tänään Facebookissa, esimerkiksi terveyskeskusmaksun poistaminen koko maassa maksaa arviolta 40 miljoonaa euroa. Se on noin kuudesosa siitä rahasummasta, mitä hallitus aikoo käyttää ylimääräiseen tuloverotuksen alennukseen maakuntauudistuksen yhteydessä.

Terveyskeskusmaksun poistaminen on muuten todettu kaikista tehokkaimmaksi keinoksi vähentää terveyseroja. Sen heivaaminen historiaan myös vähentäisi terveydenhuollon kokonaiskustannuksia, koska pienituloiset saattaisivat hakeutua lääkäriin ennen kuin heidän vaivansa kasvaisivat suuremmiksi ja näin ollen kallista erikoissairaanhoitoa vaativiksi. Tämäkin toisi säästöä.

Vasemmistoliitto haluaa panostaa siis palveluihin myös pienituloisia tukevasti, kun hallituksen ajatuksena on laskea jatkuvasti keskimäärin verotuksen tasoa. Muitakin esimerkkejä voisi luetella aivan hyvin – esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja päivähoitoryhmien kasvattaminen voitaisiin rahoittaa noin kaksinkertaisesti hallituksen laatiman, suurituloisia suosivasta yrittäjävähennyksestä luopumalla.

Ja kuten Li Facebookissa totesi, tietyillä menolisäyksillä säästetään rahaa. Esimerkiksi Rauman kaupunki on arvioinut säästävänsä 100 000 euroa vuodessa tarjoamalla maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille.

Edelleen on syytä nostaa esiin Imatran malli, jossa ennakoivaan perhetyöhön satsaamalla on säästetty raskaista lastensuojelukustannuksista vain muutamassa vuodessa. Samalla inhimillistä kärsimystä on saatettu vähentää. Ja meillä Oulussa takaamalla maksuttomat liikuntavuorot alle 18-vuotiaille pelastetaan aivan varmasti nuoria syrjäytymiseltä, joka tulee todella kalliiksi yhteiskunnalle. Yksilön osalta kustannus voi nousta jopa yli miljoonan euron, mikä on kohtuutonta taloudellisesti kuin ennen kaikkea inhimillisesti.

Kyseessä ovat arvovalinnat. Eivät sen kummemmat asiat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mää niinkun ihmettelen tätä takertumista subjektiiviseen Päivähoito - oikeuteen. Varmaan suunnilleen kaikki kannattavat varhaiskasvatuksen tarjoamista kaikille lapsille. Tähän 20h viikossakin on vähintään tarpeeksi. Siitä on osoitettu olevan hyötyä viimeistään koömevuotiaasta lukien.

Sen sijaan pitkistä tarhapäivistä on osoitettu olevan haittaa. Ne lisäävät käytöshäiriöitä myöhemmällä iällä. Eikö se olisi jotenkin tervettä että tarjotaan kaikille laadukas 20h viikko ja sitten hyvä päivähoito niille jotka sitä tarvitsevat vanhempien työn vuoksi?

Pahimmillaan siis vanhalla systeemillä, jota esimerkiksi Helsinki käyttää edelleen, maksetaan lisää jotta saadaan huonommat tulokset. Missä järki?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Itseni on viety aamulla ennen seitsämää kerhoon ja tultu hakemaan työpäivän jälkeen sekä monet muut samassa kerhossa olleet. Ei me nyt ihan käytöshäiriöisiä olla..vaikkakin osa ehkä hieman vinksahtaneita ollaankin.

Toisaalta voidaan myös ajatella,että jos juuri päivähoidolla saataisiin lapset leikkimään keskenään eikä istumaan jokun pelin vieressä,niin ei sekään huono olisi heidän tulevaisuuden kannalta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Niinno, kaikki on mihin sitä vertaa. Keskimäärin pitkillä päivillä on lapsiin negatiivisia vaikutuksia ja olisi varmaan syytä silloin funtsia että mitä yhteiskunnan on syytä järjestää.

Huomaa että en tosiaan vastusta varhaiskasvatusta kaikille; sen hyödyllisyydestä on vahva näyttö. Varhaiskasvatus ja päivähoito ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Vähän kyllä epäilen sitä, että kokopäivähoito nyt ylipäätään lisäisi lasten käytöshäiriöitä. Mielenkiintoista olisi saada tutkimusnäyttöä asiaa koskien.

Mitä nyt ihan henkilökohtaiseen kokemukseen tulee, niin monesti oma lapsi haluaisi itse asiassa jäädä leikkimään kavereiden kanssa hoitopaikkaan, kun häntä töiden jälkeen tulee hakemaan. Eikä vaikuta muutenkaan siltä, että kovin traumaattista on tuo päivähoidossa olo.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Asiasta kirjoitti lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen HeSarissa noin pari viikkoa sitten viitaten kansainvälisiin tutkimuksiin.

Leikkiähän voi lapsille järjestää sen mukaan kun kaikista hyvältä tuntuu. Lapset ovat erilaisia ja tutkimukset tekevät yleistyksiä sekä keskiarvoistuksia.

Ei se varmasti traumaattista ole mutta ilmeisen haitallista kuitenkin. Ynnä tietysti kyseessä on todella kallis palvelu jota ei tosiaankaan pitäisi ylikäyttää silloin kun välttämätöntä tarvetta ei ole.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Kyseessä on yhden ammattilaisen kanta, mihin viittaat.

Esimerkiksi Suomen Psykologiliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Suomen lapsiasianvaltuutettu ovat aivan toista mieltä.

Lähteet:

http://lapsiasia.fi/tata-mielta/lausunnot-2/lausun...

http://www.mll.fi/?x34302=20885539

http://www.psyli.fi/files/1997/Suomen_psykologilii...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Mikään noista ei ottanut kantaa siihen että hyötyykö lapsi kokoaikaisesta päivähoidosta vaan lähinnä kritisoi yhdenvertaisuutta ja esitti muita teknisiä näkökulmia.

Sinkkonen vetosi asiasta tehtyihin tutkimuksiin.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Tuloveron alennus vaikuttaa valtion tuloihin.
Terveyskeskusmaksun poisto puolestaan kuntien tuloihin.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Kuntien tulot eivät tosiasiallisesti vähenisi suuresti tk-maksun poistamisen myötä edes ilman noita pitemmän aikavälin vaikutuksia, koska paljon menee rahaa myös mm. perintä- ja hallintokuluihin joita tulee tk-maksun osalta.

Sitä paitsi julkista sektoria on tässä yhteydessä syytä tarkastella kokonaisuutena, koska esimerkiksi iso osa kuntien tuloista tulee valtionosuuksina.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Ontto kirjoitus. Tuota on kuullut ennenkin, että "panostamalla mielenterveystyöhön 10 miljardia säästämme 20 miljardia!" Entä kun yhteiskunnalla ei ole heittää sitä kymmentä miljardia heti ja odotella 20 miljardin tuottoa myöhemmin?

Kaikki nuo ehdotukset aiheuttavat säästöjä joskus tulevaisuudessa (jos) kunhan alkavat tehota. Mistä rahat, jotka tarvitaan heti palveluiden rahoittamiseen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toisaalta jos rahaa siirretään esimerkiksi sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä palveluihin, hyöty on kaksinkertainen. Paremmilla palveluilla ihmiset pysyvät terveempinä. Toisaalta leikkaamalla sairausetuuksia, ihmiset pysyvät myös terveempinä.

The Effects on Sick Leave of Changes in the Sickness Insurance System

http://www.journals.uchicago.edu/doi/abs/10.1086/3...

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

Esimerkiksi mainitsemani Imatran malli on jo tuottanut siellä säästöjä lyhyelläkin aikavälillä.

"Tulosta on tullut. Huostaanottojen määrä ja ylipäätään lastensuojelun tarve on Imatralla laskenut vuosi vuodelta.

– Kun lastensuojelun ostopalvelumenot olivat toissa vuonna kaksi miljoonaa euroa, viime vuonna summa oli 1,8 miljoonaa. Muutos on ollut yllättävän nopeaa. Odotimme ensi alkuun vain kustannusten nollakasvua, mutta saimmekin tuntuvat säästöt, Kirmanen iloitsee."

https://tesso.fi/artikkeli/ennaltaehkaisysta-tuli-...

Tuossa ei ole mitään onttoa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuollaiset jutut on järjettömän hienoja, eikä niitä pitäisi torpata vain siksi että johonkin pitää panna lisää rahaa. Olennaista olisi esittää uskottavat laskelmat siitä mitä mikin maksaa ja mitä siitä hyödytään.

Käyttäjän JanneHaapala kuva
Janne Haapala

Maksuton ehkäisy nuorille ym. on innostavaa näpertelyä, sinänsä kannatettavaa, mutta missä on visio siitä, miten hyvinvointivaltio rahoitetaan 20 vuoden päästä? Palkansaajien verotus ei ole enää se malli, koska maailman muuttuessa teknologia korvaa palkansaajat, palkat muuttuvat poistoiksi ja korkea yritysverotus karkottaa ne loputkin työnantajat.

Käyttäjän OlliKohonen kuva
Olli Kohonen

En mää Janne tiedä onko se innostavaa näpertelyä, kun saadaan torjuttua ei-toivottuja raskauksia ja sukupuolitauteja ollaan erittäin monessa kunnassa saatu säästöjä aikaan maksuttoman ehkäisyn kautta. Toki ei se yksin maailmaa mullista.

Maailma muuttuu kyllä teknologian myötä. Robottien verotus lienee tulevaisuuden asia. Kukaan ei kiistä, etteikö robotisaatio ja digitalisaatio muuta ja ole jo muuttanut maailmaa. Mutta kuntavaaleissa ei ihan niistä täysin vielä päätetä...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset