*

Olli Kohonen Vasemmistoliittolainen Oulusta - juttua maakunnasta ja vähän koko maailmastakin

Ydinjätteen loppusijoituspaikka Pyhäjoen kunnantalon takapihalle

Viimeinen asia, mikä tulee jäämään jäljelle merkiksi ihmisen aikakaudesta maapallolla, on mitä todennäköisimmin ydinjäte. Esimerkiksi käytetystä ydinpolttoaineesta syntyvä korkea-aktiivinen jäte on tiettyjen arvioiden mukaan eristettävä jopa 100 000 vuodeksi. Näin kauas tulevaisuuteen on täysin mahdotonta katsoa ja tuona ajanjaksona esimerkiksi jääkaudet voivat muokata maapalloa uuteen uskoon. Puhumattakaan myös kaikesta muista täysin ennalta-arvaamattomista asioista, joita sukupolvien päästä voi tapahtua, vaikka ydinjäte on kuinka tarkoitus sulkea pois elollisen luonnon piiristä.

Ydinvoiman aikakauden alettua toisen maailmansodan jälkeen kysymys ydinvoiman loppusijoituksesta oli toissijainen. Vielä noin 20 vuotta sitten yksikään maa ei ollut loppusijoituspaikkaa rakentanut. Nyt tilanteen on vääjäämättä muututtava myös Suomessa, koska lainsäädännönkään takia ydinjätettä ei loppuviimein voi roijata noin vain pois silmistä muihin maihin vieraisiin.

Kovin yskähdellen pyörivä Fennovoima-hanke on välillä ollut karilla taloudellisten ongelmien takia. Valistuneiden arvioiden mukaan valtioyhtiö Fortumin painostaminen mukaan sijoittamaan hankkeeseen oli armolahja viime kesän tragikoomisten Migrit Solarna Energija -bulvaanisotkujen jälkeen. Nyt Fennovoiman turvallisuus on noussut entistä suuremmaksi kysymysmerkiksi ja työ- ja elinkeinoministeri, meppinä koko hanketta vielä kovasti vastustanut Olli Rehn väläyttää rakennusluvan epäämistä Fennovoimalta, jos turvallisuutta ei saada kuntoon. Tähänkin kovisteluun voi suhtautua skeptisesti, varsinkin kun Rehn kaiketi siirtyy piakkoin Suomen Pankin johtotehtäviin. Turvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat jo muuten nyt viivästyttämässä Fennovoiman myllyä ja nähtäväksi jää, lyödäänkö OL3:sen iisakinkirkkomainen hidastuminen laudalta maakuntamme etelärannikolla.

Joka tapauksessa Olli Rehnin seuraaja voi luoda oman linjansa, jossa tärkeintä valitettavan todennäköisesti on taloudellisesti kalliiksi tulevan ydinvoimamyllyn eteenpäin tuuppaaminen hinnalla millä hyvänsä. Hinnalla, joka voi joka tapauksessa käydä monelle kuntalaiselle erittäin kalliiksi myös paikallisten energiayhtiöiden sitouduttua Fennovoimaan, jossa käytössä on Mankala-periaate. Taloudellisen ongelman laajuuden avaa erittäin hyvin Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia vuoden takaisessa US-bloggauksessaan.

On samaan hengenvetoon todettava, että Fennovoimasta tulee erittäin myönteisiäkin taloudellisia vaikutuksia hankkeen välillisten vaikutusten johdosta. Jos kyseessä olisi melkein mikä tahansa muu rakennushanke, niin allekirjoittanutkin kannattaisi sitä puoliriemusta kiljuen työllistävien vaikutusten johdosta. Mutta nyt Fennovoiman hanke samalla myös vaikeuttaa selvästi uusiutuvien energiamuotojen esiinmarssia korvaamaan fossiilista energiamuotoja.

Tällä hetkellä pinnalla on siis Fennovoiman yva-ohjelma ydinjätteiden loppusijoituspaikasta. Vaihtoehtoina ovat Eurajoki ja Pyhäjoki. Ensiksi mainitussa olevan Posivan onkalon käyttö Fennovoiman tarkoituksiin on lukuisia kertoja tyrmätty. Jää tosin nähtäväksi, pelataanko se kulisseissa käyttöön Fennovoimalle. Mielenkiintoista on toki sekin, että tuoreiden lehtitietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö ”kannusti” lisäämään Pyhäjoen loppusijoituksen vaihtoehdoksi yva-ohjelmaansa.

Mielestäni juuri nyt on erittäin hämmästyttävää ja varsin kaksinaismoralistista, että ydinvoimalasta erittäin tohkeissaan ollut Pyhäjoen kunnanjohto suhtautuu juuri nyt ydinjätteiden loppusijoitukseen omaan kuntaansa erittäin nihkeästi.

Eikö nimittäin olisi suoraselkäistä ottaa koko kuvio hoidettavaksi omaan kuntaan ihan loppuun asti, koska hankkeen ongelmia ei ainakaan Pyhäjoen kunnan johtavat tahot ole tuoneet esiin. Vai onko sittenkin heille tärkeämpää ”poissa silmistä, poissa mielestä” –periaate? Esimerkiksi tässä uutisessa Pyhäjoen kunnanjohtajan perusteet olivat vain ”ei, ei, ei!”

Raahen kaupunginhallituksen aiempi puheenjohtaja Pyry-Pekka Suonsivu (kesk.) esitti taannoin vaihtoehdoksi ydinvoimalan loppusijoituspaikaksi Raahea. Vaikka ydinvoimalaa vakavissaan vahvasti vastustanut Suonsivu lienee myös melkoinen huumorimies, on ajatuksessa pointtinsa. Vaikka ydinvoimalan lopullinen toteutuminen ei mielestäni edelleenkään ole toivottavaa ja esimerkiksi allekirjoittanut ymmärtää vallan hyvin paikallisten ihmisten huolten Pyhäjoen Sydännevalle pohditusta loppusijoituspaikasta, olisi rehellistä ottaa koko kuvio omaan hoitoon.

Koska ydinvoimassa ei näytä tiettyjen tahojen silmissä olevan juurikaan pulmia itse myllyä hamutessa, niin eikö siis ydinjäteluolan voisi rakentaa vaikka Pyhäjoen kunnantalon takapihalle – vai olisiko sittenkin niin, että riskejä on olemassa ihmiskunnalle erittäin uuden, mutta ajallisesti käytännössä ikuisen ja äärettömän pitkään vaarallisen ydinjätteen suhteen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toisaalta ydinvoima nimenomaan korvaa fossiilisia, toisin kuin esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoima. Suomessa aurinkovoiman hiilidioksidipäästöt per tuotanto ovat suunnilleen maakaasun luokkaa. Tuuli on kohtuullisen hyvää siinä suhteessa, mutta epävakaan tuotannon vuoksi käytännössä lisää fossiilivoimaloita.

Voin ottaa jätteen vaikka omalle takapihalleni kunhan säilytyksen matikka täsmää. Mielelläni myisin tilaa muillekin maille. Harmi etten omista tonttia. Tai taloa sen puoleen.

Vaikka kaikki jäte jätettäisiin kaatopaikalle lojumaan, tavan väestön säteilyannos ei siitä juuri nousisi. Radonin hajoamiseen me kuolemme jos johonkin.

Ai niin, maaperän uraanin hajoamisketjussa on myös radon joka kaasufaasissa ihan oikeasti tappaa suomalaisia. Eikö se ole kaikille parempi kaivaa ja myllyttää uraani?

Marko Parkkola

Kerro kuinka ydinjäte voi olla yhtä aikaa korkearadioaktiivista, että pitkäikäistä.

Kerro myös minne pakenisin Tampereelta, jonka luontainen taustasäteily on maamme korkeimpia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Lähinnä tuossa on se että sitä korkea-aktiivista jätettä on kohtuullisen paljon. Sadan vuoden päästäkin sitä polttoainenippua on pikkuisen ikävää pidellä käsissä. Ei nyt mitään erityisen vaarallista, mutta tilastollisesti siitä jokunen syöpätapaus saataisiin jos kaikki suomalaiset rupeasivat käytettyä polttoainetta nipputolkulla halailemaan. Mitään suoria säteilyvammoja siitä ei kuitenkaan enää sadan vuoden päästä tule. Ei lähelläkään, vaikka siinä nipussa on satoja kiloja ydinjätettä.

Puhe sadoista tuhansista vuosista on vähän turhaa. Vaikka se luola romahtaisi sadan vuoden päästä, mitään ei tapahtuisi.

Marko Parkkola

Sadan vuoden päästä vaarallista lähinnä nieltynä. Aivan kuten polonium aamuteessä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

No syntyy siitä beetamiinus-aktiivista toriumia jolla on aika lyhyt puoliintumisaika. Se nyt antaa oikeaa annosta ihonkin läpi.

Mutta pääpointti nyt on lähinnä se että jos kukaan on yhtään säteilystä huolissaan, radon on se johon keskittää kaikki tarmonsa. Ydinjätteellä ei ole minkään valtakunnan merkitystä suomalaisten säteilyannoksen kannalta. Ja sekin on dekadia pienempi ongelma syövän kannalta kuin mikä tahansa näistä: epäterveellinen safka, alkoholi ja tupakka.

Ydinjätehuoltoon pantu euro on aika huonosti sijoitettu euro jos noin niinkuin kansanterveyttä ajatellaan.

Edit. Ainiin, ei saa sanoa että 'mutta kun tuokin'. Hah. Siirsin heti keskustelun ydinjätteestä muualle. Olen oikea natsihyysäri!

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kohonen, olet varmaanki keskustellut Raahen ja Pyhäjoen aatekumppaniesi kanssa ja he ovat olleet samaa mieltä kanssasi.

Käyttäjän KimmoKlemola kuva
Kimmo Klemola

Yhdysvalloissa Yucca Mountainin loppusijoituspaikkasuunnitelmista luovuttiin, koska vaatimus turvallisesta säilymisestä nostettiin miljoonaan vuoteen. Tämän ajan ydinjätteen tulisi siis pysyä eristettynä elollisesta luonnosta sekä radioaktiivisuutensa että poikkeuksellisen myrkyllisyytensä takia.

Vaarallisimmillaan käytetty ydinpolttoaine on kuitenkin ensimmäiset kymmenet vuodet. Kaikissa ydinvoimaloissa käytetty vielä hyvin aktiivinen ja vaarallinen ydinpolttoaine säilytetään varastoaltaissa ydinvoimala-alueilla. Vaarana on näiden altaiden kuivuminen (seurauksena hallitsematon ketjureaktio) tai ydinmateriaalin päätyminen vääriin käsiin (terrorismi).

Ydinjätteen loppusijoituksessakin on vakavia ongelmia, joista pahimpia ovat valtava aikaskaala ja ihmisen toiminnan arvaamattomuus. On vaikea löytää keinoja pakata ydinjäte sellaisella tavalla, ettei se pääsisi vuotamaan ympäristöön tuhannen, kymmenen tuhannen tai sadan tuhannen vuoden kuluttua. Vielä vaikeampaa on varmistua siitä, ettei joku tulevaisuudessa kaiva ydinjätettä syystä tai toisesta ylös. Ikuisiksi ajoiksi suljetuiksi aiotut faaraoiden haudatkin on yksi toisensa jälkeen avattu.

Ydinjätesäiliöiden materiaalien kestävyyttä, geologiaa, jäätiköiden liikkeitä ja vesien virtausta maaperässä voidaan ennustaa tietokonemalleilla. Ihmisen käyttäytymistä ja yhteiskuntien kehitystä tuhansien vuosien päähän on sen sijaan mahdoton ennustaa.

Yhdysvalloissa on jo keskiaktiivisen ydin"romun" loppusijoituspaikka WIPP. Kun jätesäiliöiden "kissanhiekka" vaihtuikin kaksi vuotta sitten orgaaniseen, tapahtui kohtalokas räjähdys, joka ilmeisesti teki miljardien luolastosta käyttökelvottoman.

http://arstechnica.com/science/2016/08/nuclear-was...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset