Ydinjätteen loppusijoituspaikka Pyhäjoen kunnantalon takapihalle

Viimeinen asia, mikä tulee jäämään jäljelle merkiksi ihmisen aikakaudesta maapallolla, on mitä todennäköisimmin ydinjäte. Esimerkiksi käytetystä ydinpolttoaineesta syntyvä korkea-aktiivinen jäte on tiettyjen arvioiden mukaan eristettävä jopa 100 000 vuodeksi. Näin kauas tulevaisuuteen on täysin mahdotonta katsoa ja tuona ajanjaksona esimerkiksi jääkaudet voivat muokata maapalloa uuteen uskoon. Puhumattakaan myös kaikesta muista täysin ennalta-arvaamattomista asioista, joita sukupolvien päästä voi tapahtua, vaikka ydinjäte on kuinka tarkoitus sulkea pois elollisen luonnon piiristä.

Ydinvoiman aikakauden alettua toisen maailmansodan jälkeen kysymys ydinvoiman loppusijoituksesta oli toissijainen. Vielä noin 20 vuotta sitten yksikään maa ei ollut loppusijoituspaikkaa rakentanut. Nyt tilanteen on vääjäämättä muututtava myös Suomessa, koska lainsäädännönkään takia ydinjätettä ei loppuviimein voi roijata noin vain pois silmistä muihin maihin vieraisiin.

Kovin yskähdellen pyörivä Fennovoima-hanke on välillä ollut karilla taloudellisten ongelmien takia. Valistuneiden arvioiden mukaan valtioyhtiö Fortumin painostaminen mukaan sijoittamaan hankkeeseen oli armolahja viime kesän tragikoomisten Migrit Solarna Energija -bulvaanisotkujen jälkeen. Nyt Fennovoiman turvallisuus on noussut entistä suuremmaksi kysymysmerkiksi ja työ- ja elinkeinoministeri, meppinä koko hanketta vielä kovasti vastustanut Olli Rehn väläyttää rakennusluvan epäämistä Fennovoimalta, jos turvallisuutta ei saada kuntoon. Tähänkin kovisteluun voi suhtautua skeptisesti, varsinkin kun Rehn kaiketi siirtyy piakkoin Suomen Pankin johtotehtäviin. Turvallisuuteen liittyvät ongelmat ovat jo muuten nyt viivästyttämässä Fennovoiman myllyä ja nähtäväksi jää, lyödäänkö OL3:sen iisakinkirkkomainen hidastuminen laudalta maakuntamme etelärannikolla.

Joka tapauksessa Olli Rehnin seuraaja voi luoda oman linjansa, jossa tärkeintä valitettavan todennäköisesti on taloudellisesti kalliiksi tulevan ydinvoimamyllyn eteenpäin tuuppaaminen hinnalla millä hyvänsä. Hinnalla, joka voi joka tapauksessa käydä monelle kuntalaiselle erittäin kalliiksi myös paikallisten energiayhtiöiden sitouduttua Fennovoimaan, jossa käytössä on Mankala-periaate. Taloudellisen ongelman laajuuden avaa erittäin hyvin Vihreiden kansanedustaja Antero Vartia vuoden takaisessa US-bloggauksessaan.

On samaan hengenvetoon todettava, että Fennovoimasta tulee erittäin myönteisiäkin taloudellisia vaikutuksia hankkeen välillisten vaikutusten johdosta. Jos kyseessä olisi melkein mikä tahansa muu rakennushanke, niin allekirjoittanutkin kannattaisi sitä puoliriemusta kiljuen työllistävien vaikutusten johdosta. Mutta nyt Fennovoiman hanke samalla myös vaikeuttaa selvästi uusiutuvien energiamuotojen esiinmarssia korvaamaan fossiilista energiamuotoja.

Tällä hetkellä pinnalla on siis Fennovoiman yva-ohjelma ydinjätteiden loppusijoituspaikasta. Vaihtoehtoina ovat Eurajoki ja Pyhäjoki. Ensiksi mainitussa olevan Posivan onkalon käyttö Fennovoiman tarkoituksiin on lukuisia kertoja tyrmätty. Jää tosin nähtäväksi, pelataanko se kulisseissa käyttöön Fennovoimalle. Mielenkiintoista on toki sekin, että tuoreiden lehtitietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö ”kannusti” lisäämään Pyhäjoen loppusijoituksen vaihtoehdoksi yva-ohjelmaansa.

Mielestäni juuri nyt on erittäin hämmästyttävää ja varsin kaksinaismoralistista, että ydinvoimalasta erittäin tohkeissaan ollut Pyhäjoen kunnanjohto suhtautuu juuri nyt ydinjätteiden loppusijoitukseen omaan kuntaansa erittäin nihkeästi.

Eikö nimittäin olisi suoraselkäistä ottaa koko kuvio hoidettavaksi omaan kuntaan ihan loppuun asti, koska hankkeen ongelmia ei ainakaan Pyhäjoen kunnan johtavat tahot ole tuoneet esiin. Vai onko sittenkin heille tärkeämpää ”poissa silmistä, poissa mielestä” –periaate? Esimerkiksi tässä uutisessa Pyhäjoen kunnanjohtajan perusteet olivat vain ”ei, ei, ei!”

Raahen kaupunginhallituksen aiempi puheenjohtaja Pyry-Pekka Suonsivu (kesk.) esitti taannoin vaihtoehdoksi ydinvoimalan loppusijoituspaikaksi Raahea. Vaikka ydinvoimalaa vakavissaan vahvasti vastustanut Suonsivu lienee myös melkoinen huumorimies, on ajatuksessa pointtinsa. Vaikka ydinvoimalan lopullinen toteutuminen ei mielestäni edelleenkään ole toivottavaa ja esimerkiksi allekirjoittanut ymmärtää vallan hyvin paikallisten ihmisten huolten Pyhäjoen Sydännevalle pohditusta loppusijoituspaikasta, olisi rehellistä ottaa koko kuvio omaan hoitoon.

Koska ydinvoimassa ei näytä tiettyjen tahojen silmissä olevan juurikaan pulmia itse myllyä hamutessa, niin eikö siis ydinjäteluolan voisi rakentaa vaikka Pyhäjoen kunnantalon takapihalle – vai olisiko sittenkin niin, että riskejä on olemassa ihmiskunnalle erittäin uuden, mutta ajallisesti käytännössä ikuisen ja äärettömän pitkään vaarallisen ydinjätteen suhteen?

OlliKohonen
Vasemmistoliitto Oulu

Isä ja puoliso.

42-vuotias sairaanhoitaja ja FM viestinnästä. Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston 3. vpj, Oulun 1. varavaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen. Alue- ja kaupunginvaltuustoryhmän varapuheenjohtaja. Vasemmistoliiton puoluevaltuutettu. Toivottavasti ihan OK tyyppi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu